Blogi

Visio ja ihmisten johtaminen

Uskoin pitkään, että johtajan tärkein ominaisuus on vision luominen ja kommunikoiminen. Visio antaa suunnan ja tarkoituksen organisaatiolle, ja kertoo myös mitä onnistuminen tuo tullessaan. Ilman visiota organisaatio luisuu loputtomien suunnittelupalaverien suohon, ja lopputulosta ei synny, tai se on kompromissiensa summa ja lähes poikkeuksetta kehno.

Visiolla on yksi suuri puute

Esimiehestä johtajaksi -valmennuksen aikana olen oivaltanut, että visio on vain työkalu organisaation päämäärän kommunikaatiota ja päätöksentekoa varten. Vision avulla kerrotaan, minne ollaan menossa ja luodaan yhteinen päämäärä kaikille osallisille. Päätöksenteossa on helppo antaa raamit asioille selkeän vision puitteissa, mutta samalla antaa vapaus toteuttaa kuten parhaaksi nähdään, ja voidaanhan visiota aina vähän viilata paremmaksi.

Visiossa on kuitenkin eräs suuri puute: sillä nimittäin johdetaan asioita, eikä ihmisiä. Keskittymällä visioon unohtuu, että sen toteuttaa joukko ihmisiä, jotka usein ovat sangen monimutkaisia ja jotka tulevat muokkaamaan visiota omanlaisikseen, tahtomattaan ja tahallaan.

Vielä pahempaa on, että uusi visio voi aiheuttaa epävarmuutta ja pelkoa. Monen startupin hieno idea ei ole kaatunut teknologian mahdottomuuteen tai rahoituksen puutteeseen, vaan ihmisiin jotka olivat työstämässä ideaa.

Visio on onneksi toimiva työkalu myös ihmisten johtamiseen, sopivasti soveltaen ja unohtamatta muita ihmisten johtamisen keinoja. Visio auttaa valitsemaan sopivia ihmisiä, sen avulla voi asettaa odotuksia ja motivoida. Visio ei kuitenkaan auta henkilöstön kehityksessä tai ratkaisemaan vaikeampia HR-ongelmia, se on vain päämäärä, jonka haluaisimme tavoittaa.

Ihmiset arvostavat joustavuutta

Hyvä esimerkki ihmisten johtamisen tarpeesta ovat Megaklinikan Megamallin käyttöönottoprojektit, joissa olen ollut mukana. Megamallissa koko hammashuollon asiakaspolku uusitaan niin, että asiakkaan hoitoaika voi joustaa tarpeen mukaan ja häntä voi hoitaa useampi hammashuollon ammattilainen. Tämä tarkoittaa, että koko perinteinen terveydenhuollon malli, jossa asiakkaalle on varattu etukäteen tietyn pituinen aika, uudistetaan ja henkilöstö kokee valtavan muutoksen työssään.

Käyttöönotoissa olemme huomanneet, että ne kunnat, joissa esimiehet uskovat joustavamman terveydenhuollon visioon ja ovat läsnä alaistensa päivittäisessä työssä, saavat merkittävästi parempia tuloksia kuin kunnat, joissa esimiehet eivät ole täysin sitoutuneita visioon. Vision tulee siis näkyä myös alaisten päivittäisessä työskentelyssä, jotta oikeansuuntaisia tuloksia voidaan odottaa.

Joskus asioiden johtaminen on lähes toissijaista

Odotusten asettamisella, oikealla koulutuksella ja palkitsemisella on erittäin suuri vaikutus tuloksiin, kuten asiakasmääriin tai prosessipoikkeusten määrään. Nämä projektit ovatkin hyvä esimerkki johtamistilanteesta, jossa asioiden johtaminen on lähes toissijaista ihmisten johtamiseen verrattuna.

Tämän oivalluksen takia en usko enää, että pelkästään vision luomisen ja kommunikoimisen taito tekee hyvän johtajan, mutta toisaalta en ole vielä valmis täysin luopumaan vision roolista johtamisessa. Mielestäni johtajan tärkein taito onkin vision luominen ja henkilöstön johtaminen vision puitteissa. Näiden kahden osa-alueen välinen painoarvo vain vaihtelee tilanteen mukaan.

Ossi Ottka
IT Team Leader
Megaklinikka